Juuvi on pieni kooltaan, eikä siihen mahdu kovin paljon puutakaan. Siksi lupaukset sen tehosta kodan lämmittimenä herättävät monen rinkan kanssa kulkevan epäilyksen – mutta myös uteliaisuuden. Millaiseen keliin Juuvi sopii ja millaista sen tuottama lämpö on?
Pieni nuotio – iso lämpö
”Voiko lämpösäteilyä edes verrata ns. normaalikokoisen nuotion lämpösäteilyyn, vai onko säteily luokkaa trangia kaasupoltin?”
Juuvin lämmitystehon kuvaaminen sanoilla on kyllä haastavaa.
On vaikea määritellä mikä on ”normaalikokoinen” nuotio. Mutta jos ajatellaan sellaisia kynsitulia jotka voi turvallisesti tehdä vaelluskodan sisälle, siihen verrattuna Juuvi on huomattavasti tehokkaampi (ja ennenkaikkea huolettomampi) lämmön lähde.
Lisäilman puhalluksen vaikutus yleensä selviää ihmisille vasta käytännön kautta. Lisäilma nostaa palamisen lämpötilaa huomattavasti – sen näkee selvästi sekä liekin kirkkaudesta, että jopa sen liikkeestä. Juuvin liekki muistuttaakin ehkä hiukan hakepolttimen palamista – jos on joskus sellaisen nähnyt.
Juuvin lämpö syntyy pääosin liekkien lämpösäteilystä. Kodassa palaminen tapahtuu tuulelta suojassa ja hallitusti. Kunnolla sytyttyään tuli palaa Juuvin yläpuolella korkeana liekkipatsaana, jolloin se on juuri oikealla korkeudella lämmittämään istujan kehoa ja kasvoja. Ja koska kota kuitenkin on umpinaisempi tila, lämpöä leviää enemmän myös istujan ympärille kuin vaikkapa taivasalla isommalla nuotiolla istuessa.
Kaasupolttimiin tällaista palamista on vaikea edes verrata. Retkikäyttöön tarkoitettujen kaasukeitinten tehot ovat 2-3kW luokkaa, ja lämmönlähteenä ne ovat pistemäisiä. Keittimistä puhuttaessa on aina muistettava niiden pääasiallinen käyttötarkoitus: Kattilan pohjan lämmittäminen. Siinä ne ovatkin tehokkaimmillaan.
Juuvin fyysinen koko hämää usein ensi näkemällä. Siihen ei mahdu kovin paljoa puuta, mutta Juuvi ottaa kaiken irti pienestä puumäärästä – puu palaa puhtaasti, kuumalla liekillä, ja jäljelle jää vain hienoa tuhkaa.
Juuvin sesonkiaika
”Voisiko ajatella, että normi syyskelillä (5-10 astetta) Juuvin teho riittää pidempään leiriytymiseen?”
Omasta mielestäni juuri nuo syksyn kelit ovat kota+Juuvi -yhdistelmälle ihanteellisia. Leudossa kesäkelissä kota helposti lämpenee tulien kanssa jopa liikaa, eikä tulista pääse silloin edes kunnolla nauttimaan. Mutta syksyn viileissä keleissä on todella tunnelmallista tehdä Juuviin kunnolla lämmittävät tulet – ja kuunnella vaikka sateen ropinaa kodan kattoon.
Juuvin kehittämisen alkuvuosina minulle tulikin tavaksi käydä pohjoisessa testireissuilla vasta loka-marraskuun vaihteessa. Lämmitettävän majoitteen myötä ”mukava” vaelluskausi jatkuukin paljon pidempään, ja luontoon haluaakin lähteä sellaisena aikana jolloin aiemmin jäi mieluummin kotiin.
Mitä käytännössä kertoo ilmoitettu teho 15kW?
15kW:n teho ei Juuvissa ole koko aikaa käytössä. Sen sijaan isoa tehoreserviä tarvitaan, jotta sama laite palvelisi tulentekijää hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa. Leudolla kelillä tehoa joutuu usein rajoittamaan ja liekkiä säätämään pienemmälle – pakkaskelillä kaikki teho on tervetullutta.
Juuvin käytön yksi kantava ajatus on että polttoaine kerätään maastosta eikä sitä siksi tarvitse kantaa mukana. Maastosta kerätyt oksat voivat kuitenkin olla kylmiä ja märkiä. Tällaisissakin oloissa Juuvin ylimääräinen tehoreservi tulee tarpeeseen, sillä osa kokonaistehosta kuluu nyt puun kuivaamiseen ja lämmittämiseen ennen kuin se edes syttyy palamaan. Lämpöä ei siis synny yhtä paljon kuin kuivalla puulla syntyisi, mutta silti se riittää kodan lämpötilan nostamiseen mukavammalle tasolle.
Kuin jäitä polttelisi…
Vaikeimmat sääolot tähän mennessä osuivat itselleni eräänä syksynä syyssateiden jälkeiselle vaellukselle. Talvi olikin ehtinyt Itä-Kairaan ennen meitä – lumi oli maassa ja maastosta kerätyt sateessa kastuneet kelo-oksat olivat -10° pakkasessa lumisia ja pinnaltaan aivan umpijäässä. Lämpöä Juuvi tuotti kotaan silloinkin, muttei yhtä paljon kuin kuivalla klapilla olisi saatu aikaan.