USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
- Mitä Juuvi-paketti sisältää? Onko paketissa kattiloita tai pannua?
- Mistä materiaalista Juuvi on valmistettu?
- Mitä käytännön etuja Juuvilla saavutetaan keitinkäytössä verrattuna Trangiaan?
- Kuinka hyvin Juuvi riittää lämmittämään vaelluskotaa? Riittääkö teho myös talvikelillä?
- Palaako kosteakin puu todella Juuvissa puhtaasti?
- Kuinka pitkään puhaltimen paristot kestävät (esim. normaali sormiparisto)?
- Mitä käytännön etuja Juuvilla saavutetaan kodan lämmittämisessä verrattuna nuotioon?
- Kuinka paljon kota+Juuvi-yhdistelmää on testattu?
- Toimiiko Juuvi ilman sähköistä puhallinta?
- Miksei puhaltimen virtajohtoa ole suojattu mitenkään esim. putoavien hiilien varalta?
Lue myös: Polttimen Käyttö- ja huoltovinkit
-
Mitä Juuvi-paketti sisältää? Onko paketissa kattiloita tai pannua?
Juuvi-peruspaketti sisältää vain polttimen ja siihen kuuluvat suojapussit ja sähkölaitteet. Poltin on suunniteltu sen kokoiseksi, että siinä voi käyttää mm. Trangian kattiloita, ja poltin mahtuu pakattuna juuri isomman Trangia-sarjan kokoisten vastakkain asetettujen kattiloiden sisälle – näin siitä saadaan kätevä paketti reppuun pakattavaksi.
Juuvi-nettikaupan valikoimissa on myynnissä juuri tuota kattilakokoa teräksisenä, sekä myös muita poltin- ja avotulikäyttöön hyvin sopivia kattilasarjoja.
-
Mistä materiaalista Juuvi on valmistettu?
Juuvin materiaaleina on anodisoitu alumiini (ulkokuori ja jalat) sekä kaikki tulen kanssa tekemisissä olevat osat on valmistettu kohteesta riippuen eri vahvuisesta ruostumattomasta teräksestä. Alumiininen ulkokuori on eristetty teräsosista ja palotilasta säteilevältä kuumuudelta tulenkestävällä eristysmatolla. Samalla tuo matto myös eristää alemman palopesän niin että hiillostila pysyy kuumempana -> palaminen on puhtaampaa.
Lisäksi polttimen moottorin sisältävässä alarungossa on muutamia muoviosia – esim. lähinnä palotilaa oleva propelinpidike on teflonia, joka kestää kuumuutta ja samalla katkaisee lämmön siirtymisen moottoriin > pidempi käyttöikä.
-
Mitä käytännön etuja Juuvilla saavutetaan keitinkäytössä verrattuna Trangiaan?
Perinteiseen Sinoli-Trangiaan verrattuna ensimmäinen etu on luonnollisesti teho – Juuvin tehot ovat lähempänä kaasu- tai bensakeitintä – kevättalven testissä kymmenasteinen vesilitra kiehui kolmessa minuutissa (laskennallisesti 2kW). Kuitenkin Juuvi luovuttaa keittotilanteessakin suuren määrän energiaa myös ympäristöön, joten pelkän keittonopeuden mukaan tehoa ei voi laskea.
Toinen etu on, että polttoaineita ei tarvitse kantaa mukana – puuta löytyy Suomen maassa lähes paikasta kuin paikasta. Käyttäjäkokemusten mukaan Juuvilla on poltettu myös tuoretta tunturikoivua, joten puupolttimen käyttöalue ei rajoitu pelkkään metsäalueisiin. Juuvi käyttää puun energian tarkkaan joten tulin tekoon ei tarvita isoa puumäärää.
Kolmas etu edelliseen liittyen on tietysti paino – kun polttoaineita ei tarvitse kantaa mukana, pidemmällä reissulla Juuvi jopa keventää kantamuksen painoa. Esimerkkinä: yksi isompi kaasupatruuna painaa täytenä 670g – eli jopa hiukan enemmän kuin puupoltin. Eikä puupoltinta käytettäessä polttoainetta tarvitse säästellä, koska sitä löytyy luonnosta – niinpä sitä voi hyvin mielin käyttää myös lämmitykseen, mitä ei välttämättä halua tehdä mukana kannettavalla Sinolilla, kaasulla tai bensalla.
Ja sitten vielä se kaikkein tärkein: illan hämärtyessä, kodan lämmössä Juuvia ja sen elävää tulta on paljon mukavampi katsella kuin Trangiaa…
-
Kuinka hyvin Juuvi riittää lämmittämään vaelluskotaa? Riittääkö teho myös talvikelillä?
Pakkanen ei juurikaan vaikuta polttimen käyttöön – kuivalla puulla polttimen saa parinkymmenen asteen pakkasellakin helposti punahehkuiseksi, joten lämmitystehoa Juuvissa riittää myös talvikeliin.
Vaelluskota on tilana niin pieni, että polttimen teho hyvinkin riittää sen lämmittämiseen. Lämmityksen hyödyntämiseen vaikuttaa myös se, että puupolttimen puhtaan palamisen vuoksi kotaan ei synny häiritsevää savua, ja siksi siellä voi myös istua korkemmalla – tai jopa seisoa. Maan rajassahan talvikelissä usein on kylmempää, mutta jo metrin korkeudella lämpötila nousee reilusti. Lue lämpötilatestauksista Erän testistä.
Käyttäjäpalautteissa tällä hetkellä (160713) kylmin tiedossa oleva talvikäyttö on -27 astetta. Kaukaisin tiedossa oleva käyttöpaikka on muuten Grönlanti.
Polttimen teho on kuitenkin hyvinkin riippuvainen puun laadusta – erittäin märkää/jäistä puuta poltettaessa energiaa kuluu yllättävän paljon puun kuivaamiseen. Märkäkin puu palaa puhtaasti, mutta luovuttaa huomattavan paljon vähemmän lämpöä ulospäin. Tämän huomaa varsin selkeästi syksyn kylmemmillä keleillä, kun sade on usein kostuttanut puita useita päiviä. Ääriolosuhteissa polttimen tehoa ja palotilaa onkin järkevää kasvattaa lisäkorokeverkolla.
Talvikelissä on toisaalta kuitenkin myös se etu, että pitkäaikainen pakkanen kuivattaa ajan myötä myös polttopuita.
-
Palaako kosteakin puu todella Juuvissa puhtaasti?
Kyllä, kosteaa puuta voidaan Juuvi-polttimessa polttaa ilman savua. Olen polttanut tämän lopullisen tuotantomallin tyyppisiä polttimia testikäytössä nyt jo reilusti yli 400 tuntia – ja kostean puun polttaminen on sillä suorastaan hymyilyttävän helppoa.
Pieniä niksejä tarvitaan jos puu on TODELLA märkää, mutta peruskostea maapuu palaa kun vain poltin on ensin saatu kunnolla lämpimäksi, eikä polttimen anneta palaa liian tyhjäksi vaan lisäillään puuta tasaisesti pieninä erinä – sillon poltin pysyy kuumana koko ajan, eikä iso kostea puumassa jäähdytä sitä liikaa.
Lämmityskäytössä kuivan ja kostean puun eron kuitenkin huomaa hyvin selvästi siitä, että erittäin kosteasta puusta ei lämpöä heijastu läheskään yhtä paljon ulospäin.
-
Kuinka pitkään puhaltimen paristot kestävät (esim. normaali sormiparisto)?
Epävirallisissa testeissä olen laskenut viiden paristoparin käyttöajat sekalaisessa käytössä – suurelta osin nuo olivat messupäivien polttoja, 7-8 tuntia kerrallaan. Paristojen keston aikahaarukka oli välillä 40-60 tuntia, testattavana aivan perus-alkaliparistoja Pirkka-merkistä alkaen.
Tuo polttoaika oli kuitenkin kaikki kesäkelissä. Kylmällä säällä ei ehkä aina päästä samoihin aikoihin, mutta kylmälläkin säällä irroitettava paristokotelo on helppo ottaa taskuun lämpimään, sekä polton aikana asetella virtalähde polttimen lämpöön. Näin käytettynä pakkanen ei pääse “syömään” normaaliparistojenkaan tehoa. Talvikeliin vielä varmempi vaihtoehto ovat kuitenkin lithium-paristot – hintaa niillä on jonkin verran enemmän, mutta testatusti niissä virtaa riittää myös pakkaskelissä.
Lisäksi poltinta voi tietysti käyttää myös monilla muilla mobiililaitteisiin tarkoitetuilla latureilla ja virtalähteillä – esim. aurinkokennosovelluksilla tai isommilla virtapankeilla, joita jotkut käyttävät esim. puhelinten ja gps-laitteiden lataukseen eräoloissa.
edit 040212: testasin lithiumparistojen pakkastoimivuutta viemällä -25 asteessa polttimen virtalähteineen pihalle kylmenemään kahdeksi tunniksi – tämänkin jälkeen lithiumparistoista virtaa riitti aivan normaaliin käyttöön. Näitä suosittelen pakkaskeliin – sekä myös satunnaiseen käyttöön, jossa poltin voi olla varastossa pitkiä aikoja käyttämättä.
-
Mitä käytännön etuja Juuvilla saavutetaan kodan lämmittämisessä verrattuna nuotioon?
Suurin etu nuotioon verrattuna on savuttomuus. Avonuotion teko vaelluskotaan vaatii hyvät kuivat puut, mutta koska pieneen kotaan ei voi tehdä isoja tulia, ei nuotion kuumuus usein silloinkaan riitä savuttomaan puhtaaseen palamiseen. Savun vuoksi avotulen kanssa joutuu siis usein olemaan kodassa lähellä maanpintaa – siis kylmemmässä – sekä pitämään savuaukon täysin auki jotta veto riittää nuotion palamiseen. Polttimen kanssa kodassa voi huoletta istua ja seisoa, ja savuaukkoa voi jopa pienentää, jolloin voidaan säädellä karkaavan lämmön määrää.
Lisäksi tietysti varusteiden kuivaaminen on siistimpää kun puhtaasti palava nuotio ei nokea ja savusta naruilla roikkuvia kamppeita.
Puupolttimella myös palamisen säätely ja nuotion hallinta on helpompaa – tämä on usein myös oleellinen turvallisuustekijä kodan sisällä toimittaessa. Palamisen tehoa voi helposti lisätä puhallusta lisäämällä – varsinkin kuivemmalla puulla kovempi puhallinnopeus todella tuntuu kodan lämpötilassa. Yleensä kesäkelissä puhaltimen ykkösasento on riittävä kaikenlaiseen tulen ylläpitoon – kakkosta tarvitaan lähinnä nopeampaan keittämiseen, sekä syksyn sateissa kun puut ovat kosteita ja lämpöä tarvitaan enemmän.
-
Kuinka paljon kota+Juuvi-yhdistelmää on testattu?
Juuvi-puupoltin on syntynyt vaelluskodassa. Niinpä koko tuotekehitys on tehty juuri tätä yhdistelmää ajatellen. Siksi myös monet Juuvi-polttimen yksityiskohdat ovat muotoutuneet kotakäyttöä painottaen. Juuvia voidaan kyllä käyttää myös ulkona taivasalla, mutta parhaiten sen ominaisuuksista voi hyötyä kodan suojassa.
Tarkkoja tunteja juuri vaelluskodassa tehdyistä testeistä en pysty sanomaan, mutta nykyisen Juuvi-polttimen tuotantomallin ykköskappaletta olen nyt polttanut 393 tuntia (Päivitys 16.6.2013) – yhteensä kahdessa erikokoisessa vaelluskodassa sekä isommissa lapinkodissa messuesittelyissä. Juuvi lämmittää tuntuvasti jopa 4,5m:n lapinkotaa – joten myös se antaa mielikuvaa lämmitystehosta.
“Esituotantomalli”, joka siis oli polttimen viimeinen prototyyppi ennen sarjatuotantoa, ehti palaa noin 70 tuntia, ja sitä edeltäviä protoja poltin arviolta 50 tuntia.
-
Toimiiko Juuvi ilman sähköistä puhallinta?
Juuvi -puupolttimen rakenteen alkuperäinen idea on ollut yhdistää ns. hobo-stove eli vapaalla ilmankierrolla polttava rei’itetty risukeitin puhallitehosteiseen polttimeen. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että koska polttimen yläosassa on reilusti reikiä, sekä polttimen alta johtaa avoin ilmakanava palotilaan, kuivat puut ja oksat saavat riittävästi ilmaa palamiseen myös ilman sähköistä puhallinta.
Puhaltimen ideana on kuitenkin laajentaa polttimen käyttömahdollisuuksia niihin huonoihin keleihin, jolloin syntyy tarve polttaa myös kosteaa puuta. Niin pieni puumäärä, joka kerralla sopii Juuvin palotilaan, ei kosteana ja vapaalla palamisella pala puhtaasti – mutta puhalluksen tuoma lisäilma tehostaa palamista niin paljon että energiaa riittää sekä kuivattamaan että polttamaan kosteat puut savuttomasti.
-
Miksei puhaltimen virtajohtoa ole suojattu mitenkään esim. putoavien hiilien varalta?
Olisi kyllä mahdollista lisätä näkyvä metallinen suojaverkko vielä johtimen päällekin, mutta ratkoin ongelmaa näin: käyttämäni kaapeli on ns. mikrofonikaapelia, jossa kuoren alla koko kaapelin matkalla on metallinen häiriösuojaverkko, jonka sisällä kulkevat virtajohtimet vielä omissa muovikuorissaan. Toisin sanoen esim. hiilien pudotessa kaapelin päälle tuo suojaverkko jakaa lämpöä suuremmalle alalle, ennen kuin se sulattaa itse virtajohtimet. Kerran olen mm. kaatanut polttimen, jolloin kuumat metalliosat kyllä sulattivat kaapeliin lommon. Sama kaapeli on kuitenkin minulla yhä käytössä, sulaminen ei yltänyt virtajohtimiin asti.
(Päivitys 10.5.2012)
Nyt puhaltimen virtajohdon suojaksi on lisätty silikoninen suojaletku kaapelin päälle polttimen puoleiseen päähän – silikoni kestää huomattavan hyvin kuumuutta, joten nyt kaapelilla on tuplasuojaus putoavien hiilien varalle.